Blogeja

Avaa suomalaisen kodin keittiökaappi, ja jossain arkilasien takana ne ovat. Kaksitoista mukia. Ehkä kahdeksan, ehkä kaksikymmentäkuusi. Kaikki yhtä korkeita, samat suorat reunat, sama pieni korva, ja jokaiseen mahtuu täsmälleen kolme desilitraa.

Yksikään niistä ei silti ole toisen kaltainen.

🏺 Tehdas, joka on maata vanhempi

Arabia perustettiin vuonna 1873 Helsingin silloiselle pohjoislaidalle. Kaupunki kasvoi tehtaan ympärille, ja vanhan tehtaan ympäristöä kutsutaan yhä Arabianrannaksi. Suurimman osan historiastaan tehdas valmisti sitä, mitä tehtaat silloin valmistivat: lautasia, kuppeja, pesualtaita, suomalaisten keittiöiden perusvälineitä.

Muumit tulivat mukaan 1950-luvulla Tove Janssonin piirroksilla koristelluissa astioissa. Sarja oli pieni, eikä se pitkään kestänyt.

Muki, eli Teema-muki, se joka on kaapissasi, ilmestyi vasta vuonna 1990.

☕ Yksi muoto, ja sitten kaikki muu

Muoto ei kuitenkaan koskaan muutu. Jokainen klassinen Moomin-muki on sama yksinkertainen Teema-siluetti samassa 0,3 litran koossa, jolla se aloitti. Muuttuu kuva, joka kiertää mukia, eikä kuvaa koskaan keksitä tyhjästä. Jokainen kuvio on peräisin Muumi-kirjoista, sarjakuvista ja piirroksista.

Raskaimman työn teki Tove Slotte. Syksyllä 1989 hän alkoi siirtää Janssonin alkuperäisiä piirroksia posliiniin ja työskenteli kaarevan pinnan hankalan geometrian ehdoilla. Kesällä 1990 hän vei ensimmäiset valmiit kappaleet – seinälautasia, lastensetin ja ensimmäiset mukit – näytettäviksi Janssonille ja tämän elämänkumppanille Tuulikki Pietilälle.

Jansson pyysi muuttamaan yhden lautasen väriä. Kaiken muun hän hyväksyi.

Yksi lautanen. Se oli koko korjaus.

📅 Miksi ostaa muki, joka jo on

Sen jälkeen Moomin-mukeja on julkaistu yli 150 erilaista. Slotte piirsi niistä yli sata ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 2022; työtä jatkavat nyt suunnittelija Annika Tickle ja kuvittaja Parvati Pillai.

Syy siihen, että ostaminen jatkuu, on kalenteri. Joka vuosi ilmestyy kaksi kausimukia, yksi kesälle ja yksi talvelle, ja niitä myydään vain sen kauden ajan. Myös hahmomukit tulevat ja menevät: ainakin yksi on ollut mukana jo 1990-luvulta, toisia valmistettiin pari vuotta, ja sitten ne hiljaa loppuivat.

Näin arkinen astia muuttui esineeksi, josta tehdään tarjouksia. Harvinaisin kaikista on vuonna 2004 Fazerin kahvilalle tehty muki, jota valmistettiin neljäsataa kappaletta, kukin numeroituna pohjaan. Moomin.com on arvioinut sen arvoksi noin 10 000 €. On myös kesämuki nimeltä Midsummer, jolla on keräilijöiden keskuudessa oma painonsa yksinkertaisemmasta syystä: se oli viimeinen Suomessa valmistettu Moomin-muki.

Muki, josta joit kahvia. Neljäsataa niitä.

🕰️ Kaappi, joka pitää aikaa

Mikään tästä ei kuitenkaan selitä, miksi suomalaisissa kodeissa niitä on kaksitoista.

Koska kausimukit ajoittuvat jo olemassaolollaan, niistä kertyvä hylly muuttuu muistikirjaksi, vaikka kukaan ei päättänyt sellaista pitää. Talvimuki muuttovuodelta. Kesämuki vuodelta, jolloin asunnossa vihdoin oli kunnon keittiö. Lahjaksi ostettu ja sitten hiljaa omaksi jäänyt. Se, joka oli jonkun isoäidillä ja on nyt sinun, koska kukaan muu suvussa ei halunnut Mörköä.

Eivätkä nämä ole esillepanoesineitä. Ne menevät astianpesukoneeseen. Useimmat meistä ovat lohkaisseet vähintään yhden, ja useimmat panevat sen silti takaisin kaappiin, käännettynä niin, että lohkeama on seinää vasten.

Tällaisen hyllyn voi aloittaa missä vaiheessa tahansa. Snufkin, vihreänä, on yksi edelleen tuotannossa olevista – kelpo paikka aloittaa kaappi, sillä eipä Snufkinkaan olisi halunnut sarjaa.

💙 Mitä Tove jätti jälkeensä

Jansson julkaisi ensimmäisen Muumi-kirjan vuonna 1945 ruotsiksi sodasta vielä toipuvassa Helsingissä. Muumit alkoivat myöhemmin ilmestyä päivittäisenä sarjakuvana lontoolaisessa Evening Newsissa ja lähtivät Suomesta lopullisesti. Hän piirsi sitä vuosia ja luovutti sen sitten veljelleen Larsille, jotta pääsi takaisin kirjoittamisen pariin.

Hän kuoli vuonna 2001, ennen kuin mukeja oli sata. Hän oli itse hyväksynyt ensimmäiset, kesällä, yhdellä huomautuksella väristä.

Hänen jättämänsä ei ole oheistuotesarja. Se on muoto, jonka suomalaiset kodit ovat sopineet pinoavansa samaan kaappiin kolmenkymmenenkuuden vuoden ajan, ja joukko kuvia, jotka ovat niin rauhallisia, että niitä jaksaa katsoa joka aamu kulumatta loppuun. Se on outo muistomerkki. Mielestämme se on myös oikea hänelle.

Jos tällainen hylly kiehtoo, Moomin-nurkkauksestamme löytyvät mukit – ja niiden vierestä, minne ne kuuluvat, hedelmäpastillit, suklaakeksit ja tee, joita suomalaiset kaapit pitävät samalla hyllyllä.

P.S. – Helsinki, marraskuun alku. Aurinko nousee nyt hieman ennen kahdeksaa ja laskee ennen puoli viittä; päivät ovat vähän yli kahdeksan tunnin mittaisia ja lyhenevät joka viikko. Muutama aste nollan yläpuolella, märkää pikemmin kuin kylmää. Todellinen kaamos kuuluu Lappiin, pohjoiseen – täällä etelässä saamme vain pitkän liukumisen sitä kohti. Tässä kuussa mukit alkavat merkitä. Kukaan ei juo kahvia kauniista esineestä heinäkuussa.